keskiviikko 11. lokakuuta 2017

J P Delaney: Edellinen asukas

J P Delaney: Edellinen asukas
Kustantaja: Otava, 2017
Alkuteos: The Girl Before, 2017
Suomentanut: Satu Leveelahti
Sivuja: 410

Edellinen asukas oli minulle yksi tämän vuoden odotetuimmista dekkareista. Kannen ja kansiliepeenkin tekstit ovat niin houkuttelevat! Minä nyt muutenkin olen heikkona psykologisiin trillereihin... Eikä nytkään tarvinnut pettyä. Kirja oli mainio ja kohonnee varmasti vuoden jännäreiden toplistassa korkealle.

Asetelma on aika eriskummallinen. Kirjassa seurataan talon tapahtumia kahdessa eri aikatasossa: ennen ja nyt. Talo ei ole mikä tahansa talo, vaan erikoisen ja pedantin arkkitehdin suunnittelema kokonaisuus. Hillitty, pois kaikki ylimääräinen. Tekniikka niin huipussaan että se osaa asukkaan mukaan säätää valot ja veden lämpötilan sopivalle. Vuokralaisen säännöt ovat hämmästyttävän jyrkät (mm. mitään ei saa jättää lattialle). Nykyhetkessä taloon muuttava Jane on aluksi haltioissaan. Talo on kertakaikkisen mieletön. Vähä vähältä hänet kuitenkin alkaa vangita talon historia. Ja historiahan toistaa itseään?

Noin kolme neljäsosaa kirjasta ajattelin, että Edellinen asukas on aivan huippu - jopa täydellisyyttä hipova. Mitenkään päin se ei ole kovin uskottava, mutta se ei vaivaa ollenkaan. Talo vangitsi ainakin minutkin saloihinsa aivan täysin. Päähenkilöt ovat mielenkiintoisia, sopivasti särmäisiä. Tunnelma on jännittynyt ja kohoaa kohoamistaan. Loppuun en ollut aivan tyytyväinen kuitenkaan. En tiedä, mikä olisi ollut parempi ratkaisu hoitaa lopetus, mutta oma lukukokemukseni kuitenkin jonkin verran lässähti ja tarina olisi kyllä pystynyt parempaankin. Siitä huolimatta, Edellinen asukas on loistava kirja, jota voi aivan ehdoitta suositella oikeastaan kenelle vaan!



★★★★ +


Muualla: Rakkaudesta kirjoihin, Kirja vieköön!

 

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Håkan Nesser: Toden ja ilveen verkko

Håkan Nesser: Toden ja ilveen verkko
Kustantaja: Tammi 2015, Bon -pokkarit (ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi v. 1999)
Alkuteos: Det grovmaskiga nätet, 1993
Suomentanut: Saara Villa
Sivuja: 272

Håkan Nesser on minulle niitä dekkaristeja, joita olen halunnut pitkään lukea. Moni on minulle niitä kehunut ja vihdoin sain aikaiseksi tutustua miehen tuotantoon. Päätin aloittaa ihan alusta ja lukea Van Veeteren -sarjan ensimmäisen osan Toden ja ilveen verkko

Kirja sijoittuu kuviteltuun paikkaan, Maardamiin. Komisario Van Veeteren saa varsin kinkkisen murhan selvitettäväkseen. Nuori opettajanainen on murhattu kodissaan raa'asti, paikalla on ollut hänen tuore aviomiehensä ja kollegansa, joka ei muista illan tapahtumista juuri mitään. Onko hän murhannut vaimonsa vai ei? Kuten arvata saattaa, ruumiit eivät jää tähän...

Van Veeteren on onnistunut, joskin aika klassinen, dekkarihenkilö. Hän on juro, mutta jämpti. Ei niin kovin sosiaalinen ja melko viiltäväsanainen. Hiillostaa kuitenkin epäiltyjä taitavasti. Muut poliisit jäivät tässä ensimmäisessä osassa melko taustalle. Alku tempaisi minut vauhdilla mukaan, joskin pieni ennalta-arvattavuuden tuulahdus häilyi jo tässä vaiheessa. Tarina kantoi kiinnostavana melkein loppuun asti, mutta jostain syystä loppuvaiheilla se koki vähän hiipumista. En oikein osaa eritellä, mistä pieni alamäki johtui... Ärsyynnyin lukiessani hieman siihen, että johtopäätöksiä tehtiin vähän liiankin mutun perusteella ja vailla suurempaa logiikkaa. Pakko mainita, että tehokeinona käytetty kolmen pisteen käyttö meni tässä kirjassa todella yli. Huvikseni laskin, että yhdellä sivulla oli esimerkiksi 15 kertaa kolme pistettä. Melko raivostuttavaa.

Kokonaisuutena sanoisin, että Toden ja ilveen verkko on aika mukiinmenevä dekkari. Se ei suinkaan ollut huono, mutta koska luen aika paljon dekkareita, on vaatimustaso dekkareihin kai aika korkea. Pakko muuten mainita, että kirjan nimi ei jostain syystä ole mielestäni erityisen houkutteleva eikä kansikaan minua vedä puoleensa. Nesserin suhteen en ole kuitenkaan luovuttamassa. Luulen että seuraavaksi käyn Barbarotti -sarjan kimppun tai luen kirjailijan näiden sarjojen ulkopuolisia teoksia. 


★★★ -


Muualla:  Kuutar lukee, Kuristava kirsikka