Kustantaja: Gummerus, 2023
Alkuteos: Danca min docka, 2021
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivuja: 384
Kristoffer Bark -sarja on edennyt kolmanteen osaan. Tällä hetkellä en seuraa kovinkaan monia dekkarisarjoja, mutta tämä on jostain syystä osunut minulla sellaiseen sopivaan puuttuvaan aukkoon. Sopivan tavallista, mukaansatempaavaa ajanvietettä. Tälläisiä tarvitaan!
Työttömyyskassan työntekijä Eva Kulitz alkaa saada tappouhkauksia. Ja bark tuttuine tiimeineen alkaa selvittää asiaa. Tiimin muut jäsenet jäävät josain määrin taka-alalle henkilöinä. Yksi kollega kamppailee suuren lapsimäärän aiheuttamien perheongelmien kanssa, Sara on edelleen poissa töistä työuupumuksen vuoksi. Barkin ja Mian suhde on kutkuttava. Barkin yksityiselämässä tapahtuu muutenkin. Hän joutuu vastatusten niin eräiden aiempien sattumusten seurausten kanssa kuin myös oman terveydentilansakin kanssa. Liikaa aikaa ei ole murehtia, sillä Kulitzin uhkaukset alkavat käydä pelottaviksi ja mitä syvempään Bark sukeltaa tämän naisen maailmaan, sitä suurempi vyyhti alkaa vähitellen paljastua. Epäiltyjä on vaikka millä mitalla, Eva on suututtanut monia kielteisillä päätöksillään työssään. Mutta myös Evan suvun historia on varsin tapahtumarikas.
Onhan tässäkin sarjan osassa niitä dekkareissa jo lähes perinteisiä epäuskottavuuksia ja niitä hetkiä, jolloin lukija tuskastuu kirjan henkilöiden toimintaan. Oi miksi, miksi tappouhan alla oleva kirjan henkilö ei halua poliisien suojelua vaan hakeutuu mieluummin syrjäiselle mökille asustamaan? No siksi toki, että kirjassa riittäisi tapahtumia. Kuitenkin kokonaisuus toimii, kliseitä ei ole liikaa eivätkä henkilötkään erityisemmin ärsytä. Tämä on jo paljon kun dekkareista puhutaan ja mikä ilahduttavinta, Anna Jansson ei ole ainakaan tämän sarjan osalta lähtenyt kohdistamaan rikoksia ja julmuuksia lapsiin.
Pidin tästä kyllä ja luulen kyllä jatkavani Barkin matkassa, tokihan minä haluan tietää, miten kiemurat hänen yksityiselämässään järjestyvät.
★★★★ -