keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Johanna Holmström: Sielujen saari

Johanna Holmström: Sielujen saari
Kustantaja: Otava, 2017
Alkuteos: Själarnas ö, 2017
Suomentanut käsikirjoituksesta: Jaana Nikula
Sivuja: 365

Oi, olen niin tyytyväinen, että en missannut Sielujen saarta! Tämä tuli minulle vielä aivan oikeaan aikaan, kaipasin monien suhteellisen keskinkertaisten, pääasiassa dekkarien, jälkeen jotain tunteisiin menevää laatukirjaa. Ja sitä tämä toden totta oli!

Sielujen saari sijoittuu Turun saaristossa olevan Seilin saarelle, joka leprasiirtolan lisäksi on toiminut myös naisten houruinhoitolana. Kirja avaa kolmen naisen tarinan ja käsittää ajallisesti pitkän ajanjakson alkaen 1800-luvun loppupuolelta ja päättyen aina lähelle nykyaikaa. Kristiina, Elli, Sigrid. Jokaisella heistä on sydämeenkäyvä, ajatuksia herättävä tarina, joihin lukija pääsee mukaan. Kirjassa on myös muita kiinnostavia henkilöitä, mutta punaisena lankana nämä kolme ja heidän elämänsä. 

Minulla on eriskummallinen, vähän sanaton olo. En ole pitkään aikaan lukenut mitään näin koskettavaa ja tiivistettynä, näin upeaa kirjaa! Naisten kohtalot ovat kurjiakin, mutta eivät missään nimessä mustavalkoisia, vaan heillä on myös valonsa pimeyksien reunoilla. Heillä on heikkoutensa, mutta myös vahvuutensa. He ovat inhimillisiä, koskettavia, mieleenpainuvia. Kirjan luettua on sellainen olo, kuin tuntisi nämä naiset. Psyykkisiin vaikeuksiin ja elämässä rämpimiseen kertoja suhtautuu jotenkin kaiken jälkeenkin lämpimän empaattisesti. Kaikkien niiden pahojen tekojen takana on Ihminen, jossa on muutakin kuin pahuus. Tarina kulkee sopivalla tempolla, kieli on oivaltavaa ja kaunista. Henkilöhahmot ovat erittäin onnistuneita samoin kuin miljöön kuvauskin. Seilin saari tuli niin lähelle, että sain palavan innon matkustaa sinne joskus. Lisättäköön vielä, että kirjan alku traagisine tapahtumineen oli kuvattu erittäin koskettavasti ja antoi kirjalle aika vavahduttavan lähtölaukauksen.

On myös nostettava hattua kirjailijalle, joka on tehnyt kaikesta päätellen valtavasti taustatyötä niin historian kuin psykiatriankin parissa ja jotenkin hämmästyttävän taiten osaa sukeltaa ihmismielten uumeniin. Aivan varmasti tulen pikapuoliin lukemaan hänen aiempia suomennoksiaan ja odotan suurella innolla hänen tulevia kirjojaan, joita toivottavasti on luvassa paljon! 

Niin, tiivistetysti: pidin kirjasta aivan älyttömästi ja olen lähestulkoon varma, että se sijoittuu minun tämän vuoden suosikkikirjojen kärkisijoille!


★★★★


Muita arvioita: Kirjapolkuni, Rakkaudesta kirjoihin, Kulttuuri kukoistaa 

2 kommenttia:

  1. Tämä kirja kiinnostaa kovasti jo sen vuoksi, että olen käynyt Seilin saarella ja sen menneisyys on aika synkkä. Saari on kaunis.

    VastaaPoista
  2. Minäkin luin tämän juuri. Varsinkin Kristiinan tarina oli riipaiseva. Olisi kyllä mielenkiintoista joskus käydä Seilin saarella.

    VastaaPoista