Kustantaja: Otava, 1959
Alkuteos: The Great Gatsby, 1953
Suomentanut: ?
Kansi: R. Sargent
Sivuja: 240
Valitsimme Kultahatun lukupiirikirjaksemme, koska meillä kaikilla oli tämä kuuluisa kirjallisuuden klassikko vielä lukematta. Ja onhan siitä tulossa uusi elokuvaversiokin. No, nyt voin ainakin sanoa lukeneeni kirjan, vaikkakin välillä tuntui, että olen vain käännellyt sivuja. Minulla oli yllättävän suuria vaikeuksia pysyä tarinassa mukana ja rehellisesti sanottuna edes ymmärtää, mistä kirjassa on kyse. Saatoin lukea useitakin sivuja ja huomata, että en muista lukemastani oikeastaan mitään. Myönnettäköön, että jos kirja ei olisi ollut lukupiirikirja, olisin todennäköisesti jättänyt kirjan kesken odottelemaan parempaa lukuhetkeä.
Monelle kirjan tarina on varmasti jo tuttu, Kultahattu lienee melko suosittu ”pakkokirja” koulussa. Kirja kertoo eräästä miehestä, tai pikemminkin hänen naapuristaan Gatsbysta. Tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin 1920 -luvulla. Kirjan minäkertoja asuu siis tuon lähes ökyrikkaan, erikoisia juhlia järjestävän, herra Gatsbyn, lähellä. Minäkertojan serkku, onnettomassa avioliitossa elävä Daisy asuu myös seudulla, ja pikkuhiljaa alkaakin paljastua, että Gatsbylla ja Daisylla on yhteistä historiaa. Loppujen lopuksi tapahtumat saavat melko traagisetkin käänteet.
Kultahatussa on sivuja melko vähän ja tekstikin on periaatteessa helppolukuista, mutta kuten jo aiemmin kävi ilmi, minulle lukukokemus oli kyllä aikamoista takkuilua. Mietinpä vaan itseksekseni, että jos kirja on nyt minulle näin työläs, millainen se olisi ollut 15 vuotta sitten koulunpenkillä? Tarina tuntui jotenkin olevan vain toisiaan seuraavia tapahtumia ja punaista lankaa oli vaikea tavoittaa, kunnes loppua kohden tarina hieman paremmin kuitenkin koostui.
Kirja ei herättänyt suuria tunteita suuntaan tai toiseen. Lähinnä minua ilahdutti hieman huvittava vanha kieli (muun muassa sanat fyysillinen tai traagillinen) ja parissa kohdassa vilahteleva suomalainen palvelija (joka muuten kirjan alkupuolella mutisi suomalaisia loitsuja, mitä ne ovat?). Jäin myös miettimään, mistä kirjan suomennettu nimi tulee.
★★
Muita arvioita: Sonjan lukuhetket, Jokken kirjanurkka, Lurun luvut
★★
Muita arvioita: Sonjan lukuhetket, Jokken kirjanurkka, Lurun luvut
Nimi taitaa tulla siitä, kun Fitzgeraldilla oli monta nimivaihtoehtoa kirjalle, mm. Gold-Hatted Gatsby:) Kultahattu ei minullekaan ollut the klassikko, mutta innostuin jostain syystä kovastikin googlettamaan kirjan tietoja lukukokemukseni jälkeen ja kaikenlaista ihan mielenkiintoista symboliikkatietoa yms löytyikin.
VastaaPoistaTuota nimijuttua en tiennytkään, kiitos! Minäkin hieman googlettelin luettuani ja löysin ainakin Wikipediasta muutaman jutun tuosta vertauskuvallisuudesta. Ollakseni rehellinen, mainitut asiat eivät juolahtaneet mieleenikään lukiessani.
VastaaPoistaMinäkin olen tuota suomennettua nimeä vähän miettinyt. Miksei vaikka Mahtava Gatsby käynyt? Tai jotain vastaavaa...
VastaaPoistaVanhahtavaa kieltä on kyllä mukava lukea. Kun luin Hobitin uudestaan pari kuukautta sitten, oikein makustelin niillä sanavalinnoilla :)
Kultahattu -nimi ei kyllä suoranaisesti kerro kirjasta mitään!
PoistaHobitti olisi kyllä kiva lukea :).
Aika samanlaisia fiiliksiä minullakin, vaikka taisin kuitenkin tykätä tästä vähän enemmän kuin sinä. Elokuvaa odotan minäkin innolla!:)
VastaaPoistaVanha elokuvaversiokin olisi kiva nähdä, mutta uusi on ehkä ainakin pakko! :)
PoistaSaako kysyä millainen lukupiiri teillä on? Sanna kuuluu siihen samaan ilmiselvästi :D
VastaaPoistaToki! Meillä on tosiaan ihan perinteinen livelukupiiri, tapaamme noin kerran kuussa. Ja arvasit oikein, Sannakin kuuluu siihen :D
PoistaLuulen, että varsinkin Amerikassa tämä on "pakkokirja" :)
VastaaPoista***
Vau mikä kirjan kansi :)
Minä onnekas voitin tämän hienon ajan patinaa nähneen painoksen blogiarvonnassa! :)
PoistaBlogiarvonnat todella tuovat iloa, minullakin on vielä kaksi palkintokirjaa lukematta, odotan oikeaa hetkeä :)
PoistaPainoksesi on kyllä suorastaan kateutta herättävä!
VastaaPoistaHarmi, ettet ihan hirveästi tykästynyt, minusta kun tässä oli kerrankin klassikko, jota luki jopa mielellään. Toisaalta minullakin oli välissä vaikea pysyä tarinassa mukana, mutta luin tätä tosiaan vähän kiireessä, joten keskittymiskyky ei ollut huipussaan.
Hih, tuo painos on kyllä ihana!
PoistaTämä kirja on aina minun lempparini ja elokuvia olen katsonut, niitähän on neljä aikaisempaa ja tänä vuonna julkaistaan viides...pakko mennä katsomaan Leonardoa ;)
VastaaPoistaEnpä tiennytkään, että elokuvaversioita on noin monta! Leonardo sopii varmasti hienosti Gatsbyn rooliin!
PoistaMuistaisin lukeneeni Fitzgeraldlta jotain aivan muuta..., mutta tämän aion nähdä leffana.
VastaaPoistaMinäkin haluaisin nähdä elokuvan!
Poista