Kustantaja: Wsoy, 2022
Alkuteos: Londonflickan, 2021
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivuja: 368
Sarjan ensimmäinen osa, Pumpulienkeli, oli minulle viime vuoden yksi parhaimmista lukukokemuksista. Ja varmasti Lontoon tyttö tulee olemaan tämän kuluvan vuoden!
Kirja jatkaa luontevasti siihen mihin edellinen jäi. Lukijalle tarjoillaan alkuun pieni kertaus edellisen kirjan tapahtumista, mikä oli oikein oiva ratkaisu ja palautti muistiin kirjan henkilöt. Edellisessähän pääosassa oli Hilda, joka monien vaiheiden jälkeen päätyi töihin puuvillatehtaalle. Hän saa kaksi lasta: Gretan ja Jonnin ja tässä osassa puheenvuoron saa Greta.
Gretassa ihastuttaa heti hänen tietynlainen poikkeuksellinen elämänmyönteisyys ja toiveikkuus. Voi miten suuria unelmia hänellä oli! Nuorena hän asui Tukholmassa, teki töitä perheen kotiapulaisena, sairaalassa hoitoapulaisena, ravintolassa... Hän kaipaa aina jonnekin muualle, omaa sijaa ei heti löydy. Mutta yksi isoista unelmista käy kuitenkin toteen: hän pääsee Lontooseen. Vaan miten Gretan tie sitten jatkuu? Gretan vaiheiden lisäksi lukijalle valotetan myös Gretan veljen Jonnin elämää ja lopuksi myös Gretan äidin Hildan.
Voi miten taitavasti tämäkin on kirjoitettu! Ja käännetty tottakai myös. Alakosken tyylissä on jotain aivan omanlaistaan, hänellä on jotenkin aito ja kirkas tapa kuvata henkilöidensä tunteita ja elämää. Kirjailija kuvaa ihan tavallista arkea tavalla, jota ainakin minä jaksaisin lukea loputtomiin. Kirja on upea, elämänmakuinen ja mieleenjäävä. Gretan elämänkulku herättää tunteita ja ajatuksia - elämä lopulta usein on korkeista odotuksista huolimatta melko tavallista.
★★★★ ½
En ole vielä Alakosken kirjoja lukenut. Vähän on ehkä sellainen nolo "onkohan tämä kiinnostavaa"-olo. No, maailma on joka tapauksessa täynnä kirjoja eikä kaikkea ehdi lukea.
VastaaPoista