lauantai 23. lokakuuta 2021

Lina Areklew: Juhannusruusut

 

Lina Areklew: Juhannusruusut
Kustantaja: Tammi, 2021
Alkuteos: Ur askan, 2020
Suomentanut: Laura Kulmala
Sivuja: 380


Uuden sarjan aloittava dekkari. Sehän sopii! Varmastikin puolet lukemistani kirjoista on dekkareita, joten niitä kyllä lukulistalleni mahtuu ja kyllähän ruotsalaiset tuppaavat vaan osaamaan tämän lajin.

Juhannusruusut koostuu aika perinteisisistä elementeistä. Etenkin kirjan toinen päähenkilö Fredrik Fröding on aika usein nähty dekkarihenkilö: elämässä mokannut, pohjamudissa rämpinyt, traumojen kanssa kamppaileva päihderiippuvainen. Silti pidin hänestä - tai no pidin hänen hahmo-olemuksestaan ja vaikka vastaavia on nähty, pääsi Fredrik kyllä minun sydämeeni. Kiehtovana ja toki kammottavana yksityiskohtana hänestä on tehty myös eräänlainen sankari: hän on selvinnyt autolautta Estonian uppoamisesta. Jokaista pohjoismaalaista koskettanut tapahtuma, jota harvoin on nostettu mukaan mihinkään kaunokirjallisuuteen. Fredrik olisi halunnut poliisiksi, mutta päätyi kuitenkin vain passivirkailijaksi. Veli kuoli Estonialla ja Fredrikillä kytee yhä pieni toivo, että veli olisikin selvitynyt onnettomuudesta ja olisi vielä elossa. Vai tekeekö hänen mureneva mielensä vain tepposiaan? Fredrikin kanssa uuden sarjan keskiöön asettuu Sofia Hjortén. Poliisi, jolla myös menneisyyden tapahtumat piinaavat ja ovatkin ajaneet naisen takaisin kotiseuduilleen. Sofiallakaan ei yksityiselämä varsinaisesti kukoista: hän on suhteessa mukana niin sanottuna toisena naisena.

Fredrikilla ja Sofialla on menneisyydessään pieni yhteinen linkki. Ja ei aikaakaan kun he kohtaavat Sofian kotiseuduilla. Fredrik on ajatunut sinne epätoivoisten tuskiensa perässä ja tottakai kun dekkarissa ollaan, niin pian löytyykin ruumis. Alkaa näyttää siltä, että Fredrikillä on asian kanssa jotain tekemistä ja Sofia alkaa taas tutkia tapausta. Heidän tiensä kohtaavat vuosien ja vuosien jälkeen varsin erikoisissa merkeissä. Tutkinta vie pitkälle kauas menneisyyteen pienen idyllisen paikkakunnan historiaan.

Kuten jo mainitsin, kirja on oikeastaan kaikessa suhteessa varsin perinteinen dekkari, mutta jostain syystä mikään perinteisyys ei vaivannut minua tässä ollenkaan. Esikoisdekkariksi oikein oiva onnistuminen! Henkilöt herättivät kiinnostuksen, tapahtumat eivät jääneet missään vaiheessa junnaamaan vaan kiinnostus säilyi ihan koko ajan. Kirja oli jännittävä, mukaansatempaava ja koukuttava. Suosittelen vahvasti muillekin dekkarien ystäville ja jään mielenkiinnolla odottamaan tämän parivaljakon tulevia käänteitä.


★★★★

3 kommenttia:

  1. Vaikuttaapas tämä kiinnostavalta dekkarilta. En ole tämän ilmestymistä huomannutkaan. Kiitos lukuvinkistä.

    VastaaPoista
  2. Katselin kirjaa kirjakaupassa. Kirjalla on houkutteleva nimi ja kansikuva.

    VastaaPoista
  3. Joskus perinteiset kuviot toimivat. Pitää koittaa muistaa tämä. :)

    VastaaPoista