tiistai 16. kesäkuuta 2015

Kesken jäänyt Atkinsonin Eikö vieläkään hyviä uutisia

Siitä on noin kaksi viikkoa kun aloin lukea tätä. Luin lähes joka päivä vähän ja tähän mennessä luettuja sivuja kertyi noin yhdeksänkymmentä. Ei hyvä! Päätinkin hetki sitten, että nyt tämä kirja jääköön kesken, ja tulenkin pitkästä aikaa tänne kirjoittamaan kesken jääneestä kirjasta. Aiemmin olen tehnyt niin täällä.

Olen ollut lähestulkoon haltioissani Atkinsonin kahdesta aiemmin lukemastani kirjasta Ihan tavallisena päivänä ja Kaikkein vähäpätöisin asia. Ne olivat mielestäni aivan erinomaista vaihtelua ns perusdekkareihin ihan jo kaunokirjallisten ansioidensa vuoksi. Atkinsonin (kääntäjää unohtamatta!) kieli oli raikasta, humoristista ja tarkkanäköistä ja henkilöt persoonallisia ja kiinnostavia. Nämä kaksi kirjaa ovat olleet varsinaisia page turnereita!

Tämän uusimman Eikö vieläkään hyviä uutisia (Schildts & Söderströms 2013) kanssa en päässyt samoihin tunnelmiin. Ei, kirja ei ollut huono, mutta ehkä odotukseni olivat aivan liian korkealla. Kiinnostava Jackson Brodie oli taka-alalla ja olisin halunnut hänestä lukea lisää. Kirjassa keskityttiin erään skotlantilaisen lääkärin elämään ja menneisyyteen. Asetelma oli kiinnostava, mutta tempo tähän mielentilaani turhan junnaava. En ehtinyt tuon melkein sadan sivun aikana saada kertaakaan fiilistä, että pakko päästä kirjan pariin pian uudelleen, vaikka sinänsä kirjassa ei mitään varsinaista eriteltävää vikaakaan ollut. Sain luettua vain pienen pätkän kerrallaan ja löysin itseni jo pian hääräämästä kaikkea muuta. Ja jos jonkun asian olen päättänyt, niin jokaiselle kirjalle on hyvä antaa mahdollisuus (no ei nyt ehkä ihan jokaiselle...) eikä välttämättä ihan ensimmäisten sivujen aikana jättää kesken, ellei kyseessä ole mikään ihan fiasko. Mutta sellaisen kirjan parissa, joka ei vielä tässäkään vaiheessa ole imaissut mukaansa, ei kannata kuluttaa enempää arvokasta lukuaikaa!

Siispä pahoittelut, rouva Atkinson, mutta tämä lähtee nyt lukematta takaisin kirjastoon. Seuraavaa Jackson Brodie -kirjaasi aion kyllä kokeilla, jos se olisi taas parempi (nämä toimivat mielestäni ihan hyvin vaikka kaikkia ei olisi lukenut) ja lukulistalla olisi myös Elämä elämältä, joka on kehuttu maasta taivaisiin! Kunpa taas eivät odotukset olisi liian korkealla sen suhteen...

3 kommenttia:

  1. Heh, minäkin päätin tänään jättää kesken kirjan, jota olin viikon ajan tahkonnut.. (Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä). Harmittaa, että taistelin 120 sivua ihan turhaan, sillä kuulemani kehut kirjailijasta pitivät toivoa yllä. Pitää vain olla rohkeampi kirjojen kesken jättämisessä! Niin vaikea kuin minun onkin uskoa, en tule saamaan hautakiveeni tunnustusta siitä, että luin kaikki kirjat aina tunnollisesti loppuun ;) Vaikka onhan paskojen kirjojen lukeminen väkisin ihan hullua! Koko ajan pitää lukea kuitenkin tenttikirjoja, joten miksi ihmeessä sitä pitäisi vapaa-aikakin kuluttaa epämieluisasti??

    VastaaPoista
  2. Minulta jäi viimeksi kesken Alan Bradleyn Piiraan maku makea, vaikka olin jo puolessa! :D Ei vaan kyennyt enää...

    Olen lukenut Atkinsonilta Elämä elämältä, joka oli minusta hyvä, mutta en ihan voinut yhtyä kuitenkaan kirjan aiheuttamaan hypeen ja Ihan tavallisena päivänä oli dekkarikammoiselle oli lempeähkö kosketus tuohon genreen. En tiedä jaksanko lukea näitä sen enempää, ellei satu jossain tulemaan oikealla hetkellä vastaan.

    VastaaPoista
  3. Elämä elämältä ihastutti minut, mutta tämä muu tuotanto on minulla hyllyssä, mutta en ole kokenut sitä kiinnostavaksi. Luin aika äskettäin uusimman eli Joka lapsia ja koiria rakastaa, mutta sekään ei säväyttänyt minua.

    Anni mainitsee tuossa ylhäällä jättäneensä kesken kirjan Shamsie Jumala joka kivessä, Minä tein samoin, huokasin helpotuksesta, että kirja ei ollut a-kpl ja heivasin sivuun. Kirja ei käynnistynyt mitenkään. En jaksanut haaskata aikaani siihen.

    VastaaPoista