Kustantaja: Otava, 2007. Loisto -pokkari
Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi 2003
Alkuteos: The No 1 Ladies' Detective Agency, 1998
Suomentanut: Jaakko Kankaanpää
Kansi: ?
Sivuja: 302
Edellisen lukemani jälkeen toiveenani oli lukea jotain vähän keveämpää ja viihteellisempää ja nappasin kotoa oikeastaan ensimmäisen käteen osuvan kirjan, Naisten etsivätoimisto nro 1:n. Sain kyllä mitä halusin. Kirja meni keveydessään ja viihteellisyydessään ajoittain jopa hupsun puolelle ja oli paikoin jopa vähän naiivi (esimerkkinä jonkun mainitakseni "keissi", jossa krokotiilin mahan sisuksiin kajoamalla ratkeaa kadonneen miehen kohtalo...). No siitä viis, nautin lukemisesta silti!
Mma Ramotswe (olenko muuten ainoa, jota häiritsi tuo tekstissä toistuva mma ja rra? Minua vaivasi, kun se ei oikein suussa taivu mitenkään, vaikka ymmärtänenkin että siinä on todennäköisesti tavoiteltu alkuperäistä kirjoitusasua) on tukeva ja ylpeä siitä. Itse asiassa hän kutsuu vartalotyyppiään "perinteiseksi" ja kantaa sen arvokkaasti. Hahmona hän on mielestäni onnistunut, hauska ja hulvaton. Hän menettänyt äitinsä jo varhain ja kasvaa lapsuutensa isänsä ja serkkunsa hoivissa. Hän kokee onnettoman avioliiton, mutta se oikeastaan vaan sisuunnuttaa eikä lannista. Hän päättää perustaa Botswanan ensimmäisen ja ainoan naisten etsivätoimiston. Aluksi näyttää siltä, että asiakkaita on niukalti, mutta tilanne onneksi korjaantuu ja Mma Ramotswe saa selvitettäväkseen niin varastettuihin autoihin kuin teinityttöihinkin liittyviä tapauksia. Tapaukset ratkeavat välillä jopa hullunkurisenkin helposti, mutta kirjaa ei ehkä kannatakaan lukea kovin vakavasti. Tapahtumapaikkana oleva Botswana on kiinnostava ja vaikuttaa kirjan perusteella oikealta onnen ja rauhan tyyssijalta. Onkohan maa oikeasti sellainen?
Naisten etsivätoimisto nro 1 oli mukava ja leppoisa välipala, joka sai hymyn huulille. Yllätyin hieman siitä, että kirja koostui ikään kuin monesta pienestä tarinasta, vähän jopa novellien tyyliin. Tutkittavat tapaukset olivat leppoisan arkisia ja yksinkertaisia. Varsin viihdyttävää vaihtelua perinteisten monimutkaisten dekkarien rinnalle! Uskon, että vähitellen jatkan sarjan lukemista, sen verran tähän tanakkaan ja päättäväiseen Mma Ramotsween tykästyin!
★★★ ½
Muualla: Luettua, Lukutoukan kulttuuriblogi, Eniten minua kiinnostaa tie
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti