Kustantaja: Teos & Schildts & Söderströms, 2013
Alkuteos: Svulten, 2013
Suomentanut: Raija Rintamäki
Kansi: Sanna Mander
Sivuja: 241
Nälkä kiinnitti huomioni kevään
uutuuskatalogeissa. Erikoinen, persoonallinen, kutsuva kansi.
Kiinnostava, minulle entuudestaan tuntematon kirjailija, kiehtova aihe. Suhteeni vampyyrikirjallisuuteen on varautunut, mutta
varovaisen kiinnostunut ja utelias.
Kirjan päähenkilö on nälkäinen vampyyri, Jorunn Omakosto. Hän palaa Helsinkiin,
asettuu erääseen torniin asumaan. Piileskelee siellä päivät,
odottelee auringonlaskua ja yötä saapuvaksi. Ja kun yö saapuu, hän
vaeltelee pimeillä Helsingin kaduilla nälkäisenä, janoisena. Ja
kostonhimoisena, valmiina ajojahtiin. Hän kertoo lukijalle, mistä
on tullut ja miksi hänestä on tullut se, mikä hän on nyt. Hän paljastaa jotain viettämistään ajoista Tukholmassa,
Pariisissa, Berliinissä, Kööpenhaminassa, Vilnassa, Lontoossa... Mutta keitä ovat von B:n suku, vapaaherra ja -herratar? Entä M niin kuin Muukalainen? Ja miksi kostonhimo?
Jorunn on kiinnostava henkilö. Pääosin
tunteeton ja kylmä, mutta kuitenkin jotain hänessä on. Kirjan
miljöönä Helsinki tuntuu kiehtovan tutulta, mutta esitettynä
aivan uudessa valossa ja näyttäytyen nyt synkkänä, vaarallisena
ja lohduttomana. Tunnelma on varsin dramaattinen, hieman ahdistava, välillä eroottinen, välillä karmiva.
Kieli on varsin runollista.
Toisaalta kovin rujoa ja rumaa, toisaalta taas kovin kaunista ja taiteellistakin. Luvut ovat lyhyehköjä, osa luvuista on pelkkiä
pieniä runoja tai lausahduksia. Näkökulma ailahtelee välillä
minäkertojasta hän -kertojaan, välillä taas lukijaa puhuttelevaan ääneen
Minulle Nälkä oli kaikesta
hienoudestaan ja persoonallisuudestaan huolimatta melko raskasta,
jopa työlästä luettavaa. Tähän pätee jo melko kliseinen lause: kirja ei
ollut huono, mutta hetki oli. Minulla oli paikoittain runsaasti
vaikeuksia pysyä kärryllä tapahtumissa ja henkilöissä, luin ilmeisesti liian väsyneenä ja keskittymiskyvyttömänä. Siellä
täällä oli hyvinkin kiinnostavia ja kauniita lauseita, mutta koin
silti runollisuuden hieman raskassoutuisuutena ja minun oli vaikea
pitää otetta tarinaan, ja oikeastaan edes saada sitä. Jossain määrin
kirjailija on mielestäni myös sortunut liikaan toistoon. Uskon
kyllä, että vaikka kirja ei minua täysin vakuuttanutkaan, löytää
erikoinen ja mieleenpainuva Nälkä vielä paljon ihastuneita
lukijoita.
★★ ½
Olen lukenut Hannele Mikaela Taivassalolta Viisi veistä Andrei Kraplilla (ja blogannutkin siitä joku aika sitten) ja se oli myös vähän sellainen, jossa oli vaikea pysyä perässä. Voisin kuvitella, että jos tässä on sama tyyli, niin voi olla vähän haastavampi luettava. Tosin pidin lukemastani kirjasta jopa aika paljon, mutta se vaati sitä tarmoakin, ennen kuin sen sai luettua :D
VastaaPoistaKatri, kävinkin lukemassa arviosi. Tuli kyllä sellainen olo, että näissä kirjoissa on jotain samaa. :)
VastaaPoistaMinäkin bongasin tämän katalogista ja varovaisesti kiinnostuinkin. Nyt kuitenkin tuntuu, ettei teos ehkä ole tämän hetken juttuni. Kaikella on aikansa, kirjoillakin :)
VastaaPoistaAnnika, jos kaipaat joskus vampyyreja, kannattaa tätä kyllä kokeilla. P.S. Hyvää ystävänpäivää! :)
VastaaPoistaTuulia, sitä samaa sinulle! :)
PoistaHei, sinulle on jotain blogissani :)
VastaaPoistahttp://maailmanaareen.blogspot.com.au/2013/02/blogihaaste-11.html
Sait minulta blogihaasteen: kirjavahylly.blogspot.com
VastaaPoistaOlenkin yrittänyt bongailla, ketkä kirjasta olisivat jo bloganneet, sillä luin vasta yhden aikakauslehti-arvion ja uteliaisuus heräsi. Ehkä tähän suhtautuu väkisinkin hiukan varauksella, vampyyri Helsingissä on aihe johon voi päästä mukaan vain totaalisesti heittäytymällä – näin uskoisin :D (en oikein osaa sulattaa epäuskottavia/yliluonnollisia asioita ja Suomea tapahtumapaikkana, tai ainakin se on usein ollut vaikeaa. Tulee lukiessa sellainen olo, ettei täällä yksinkertaisesti vain voi tapahtua mitä tahansa, minä ja minun rajautunut mielikuvitus :D)
VastaaPoistaKansikuva on kyllä upea!
Heh, minulla oli kyllä vähän sama ongelma: koin hankalaksi sijoittaa mielessäni vampyyrit Suomeen. No, minulla taisi jäädä tästä kirjasta muutenkin jotain tavoittamatta :).
PoistaOlet näköjään ollut aikalailla samoilla linjoilla kuin minä :) Paitsi että minulle tämä osui juuri hyvään hetkeen. Tykkäsin valtavasti Nälän kerrontatyylistä, mutta varsinkin alussa siitä oli vaikea ottaa otetta. Luin tämän aika putkeen ja luulen, ettei tätä ihan kauhean lyhyissä pätkissä kannata lukea, jos haluaa pysyä kärryillä.
VastaaPoistaJa siis niin, ketä ei kirja näin persoonallisilla kansilla kiinnostaisi? :D