lauantai 2. kesäkuuta 2012

Karin Alvtegen: Todennäköinen tarina

Karin Alvtegen: Todennäköinen tarina
Kustantaja: WSOY, 2012
Alkuteos: En sannolik historia, 2010
Suomentanut: Laura Jänisniemi
Sivuja: 308

Todennäköinen tarina on kertomus kahdesta henkilöstä, joiden molempien elämä on varsinaista merkitystä ja suuntaa vailla. Anders on keski-ikäinen, rikas perheetön liikemies. Eräänä päivänä kaikki se merkityksettömyys kasvaa ylipääsemättömäksi ja Anders suistuu autollaan tarkoituksellisesti tieltä. Hänen tarkoituksensa oli luovuttaa kohtalonsa jonkun korkeamman käsiin. Hän selviytyi onnetomuudesta vain kolhuilla.

Andersin huume, riippuvuus, on harvinaisten esineiden keräily. Hänellä on jo omistuksessaan maailmankuulujen ihmisten kelloja, kyniä ja muuta pikkutavaraa. Hän kuulee huhun, että eräällä miehellä Norlannissa on Beatlesien vanha kitara. Tästä harvinaisuudesta kiinnostuneena Anders häipyy sairaalasta ja lähtee kitaranmetsästysreissulle.

Hän päätyy oudon ja erakoituneen Vernerin luokse. Mutta kitaraa hän ei saa. Harmistuneena tästä Anders menee lähellä olevaan pieneen hotelliin yöpymään. Hotellin pitäjä on kirjan toinen päähenkilö, Helena, joka on alunperin muuttanut aikuisiällä lapsuusmaisemiinsa miehensä ja lapsensa kanssa. Nyt mies on lähtenyt, ja Helena elää kahden tyttärensä Emelien kanssa varjonaan omat rankat lapsuukokemuksensa ja ainoana ystävänään lapsuustoveri Anna-Karin, jonka tarinaa kirjassa myös sivutaan.

Helena palkkaa Andersin töihin hotelliinsa. Samalla Anders saa elämäänsä jotain tärkeää, jotain jolla on väliä ja merkitystä. Näiden kahden ihmisen kohtaamisen jälkeen myös Helenan elämä tekee suunnanmuutoksen, u-käännöksen kohti uutta. Kohtaaminen potkaisee heidän molempien elämät uusille raiteille. Jo tehdyt valinnat alkavat näkyä uudessa valossa, mutta elämän armollisuus paljastaa uusien mahdollisuuksien häivähdyksen.

Todennäköinen tarina on kiinnostava ja pitää otteessaan, lukijalla säilyy koko ajan pieni jännittynyt odotuksentunne. Kirja osoittaa, kuinka mikään ei ole mustavalkoista, tapahtumilla on erilaiset kasvot riippuen kokijasta. Tästä hyvänä esimerkkinä on kirjan vahva teema, avioero, jossa korostuu se, kuinka eri tavalla sen osapuolet ovat sen kokeneet ja miten siihen on päädytty. Kirja kertoo tarkasti myös lapsen, Emelien, kokemuksen erosta. Kuinka pahimmillaan lapsi voi tuntea suurta vastuuta ja velvollisuutta vanhempiaan kohtaan, vaikka juuri vastuu oli se, mitä vanhempi kaikkein vähiten halusi lapsensa hartiolle vierittää. Ja kuinka isojen kysymysten ja valintojen äärelle lapsi voi joutua. Toisaalta taas on vanhempien kokema sydäntäriistävä tuska lapsen elämän sisäänpääsemättömyydestä ja siitä, kun lapsen joutuu jakamaan.

Karin Alvtegen on taitava ihmisten ja ihmissuhteiden kuvaaja. Hän osaa tarkkanäköisesti kuvata ihmisen haavoittuvuutta, erehtyvyyttä ja toisaalta inhimillisyyttä. Virheitä ja epätoivoa, toisaalta taas löytämistä ja toivoa. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista, sivut kääntyvät kuin itsestään. Todennäköinen tarina on vahva ja pohdiskeleva, jopa filosofinen. Siinä on joku selittämätön koukuttava vetovoima. Jos loppu olisi ollut hieman erilainen, jos siinä olisi ollut ”se jokin”, yllätysmomentti tai muu, kirja olisi ollut minulle täydellinen lukukokemus.

Alvtegen on menestynyt kirjailija, jonka kirjoja on käännetty useille eri kielille. Minulle tämä oli ensikosketus kirjailijaan. Ymmärtääkseni häneltä on aiemmin ilmestynyt rikosromaaneja ja Todennäköinen tarina on ensimmäinen ei-dekkari. Kiinnostuin kirjailijasta kovasti ja dekkarien ystävänä aion kyllä tutustua hänen muuhunkin tuotantoon.

"Maailma on vain jokaisen oma keksintö. Se on sellainen miksi sen teemme."

 ★★★★ ½


Myös Rachelle ja Leena Lumi ovat lukeneet tämän.


Osallistun kirjalla Kirjallisuuden äidit -lukuhaasteeseen kohtaan Äitejä ja tyttäriä.

7 kommenttia:

  1. Tämäkin komeilee lukulistallani. Hauska oli lukea mietteitäsi kirjasta!

    VastaaPoista
  2. Sinun mielipidettäsi siis odotellessa :). Yllätyn kyllä, ellet pidä tästä!

    VastaaPoista
  3. Tuulia, nimenomaan 'selittämätön, koukuttava vetovoima' on tämän kirjan salaisuus. Pidin tästä paljon.

    VastaaPoista
  4. Oi, kurkkasin vain lähinnä antamiesi tähtien määrän, sillä tämä odottaa jo lukupinossa ;)

    VastaaPoista
  5. Luen tämän kesällä, joten kävin vain kurkkaamassa Susan tapaan tähdet. Kiva nähdä, että tykkäsit! Odotan kirjalta paljon. :)

    VastaaPoista
  6. Kuulosti juuri sellaiselta kirjalta, jonka haluaisin lukea. Katsoin jo kirjastosta, mutta näyttää olevan kovin varattu kirja. No, ehkä jonain päivänä...

    Odotan muuten kovasti, että kirjoitat Seppo Jokisen Hervantalaisesta. Minullakin on se lukulistalla.

    VastaaPoista
  7. Annika, tätä kannattaa kyllä odottaa! Minä odotan, että pääsen käsiksi Seppo Jokisen uusimpaan, olen uskollinen Jokis -fani :)

    VastaaPoista