Elif Shafak: 10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa
Kustantaja: Gummerus, 2021
Alkuteos: 10 Minutes 38 Seconds in this Strange World, 2019
Suomentanut: Marja Erämaja
Sivuja: 359
Olen lukenut Elif Shafakilta entuudestaan Rakkauden aikakirjan (ennen blogia) ja Kirotun Istanbulin. Molemmista olen pitänyt kovasti. Tässä välissä on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi, ja varmasti joskus vielä etsin nämäkin käsiini. Jos Shafakin kirjoja pitäisi luonnehtia yleisesti, niin lyhkäisesti sanoisin, että ne ovat älykkäitä lukuromaaneja. Eivät siis sillä tavalla viihteellisiä ja karmeuksilla mässäileviä kuin jotkut vastaavat, joissa kerrotaan tarinoita kurjista ihmiskohtaloista ja karuista oloista.
10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa jatkaa tätä samaa laatua. Heti alkajaisiksi käy ilmi, että ankeassa metalliroskiksessa makaa kuolleen naiseen ruumis. Nainen on Leila, Tequila Leila. Vaikka hän onkin juuri kuollut, käy hänen tietoisuutensa vielä pitkän ja monisyisen matkan ja tähän matkaan lukijakin pääsee mukaan. Tämän tyyppinen ratkaisu toimii mielestäni hienosti, että lukijalle selviää ikään kuin lopputulos jo heti aluksi, mutta jännitettäväksi jää, miten siihen päädytään. Jännityksestä puheenollen: kirja on hieno yhdistelmä eri ulottuvuuksia: se tosiaan on paikoin jännittävä, paikoin pelottava ja paikoin ilahduttava. Se tuo lukijan nähtäväksi koko Istanbulin kirjon ja sen monet kasvot, sen hajut, tunnelmat ja ulottuvuudet. Se kertoo Turkin historiaa ja siinä peilataan tilanteita tositapahtumiin. Se kertoo myös naisten osasta Turkissa ja nostaa tämän altavastaavuusteeman ohelle myös muita tärkeitä teemoja, kuten seksuaalivähemmistöjen oikeudet, prostituution ongelmat jne.
Ennen muuta kirja kertoo Leilan tarinan, koko hänen elämänkaarensa alkaen siitä, mitä perheessä tapahtui kuin hän syntyi. Hänen varhaiset vuotensa, räpiköinnit, ylä- ja alamäet aina siihen saakka, kun hänen elimistönsä kaikki toiminta sammui. Pidin siitä, että tarina oli niin monisyinen ja runsas: vaikka Leilalla oli varsin kova elämä, se ei kuitenkaan ollut vain sitä. Hän rakasti, häntä rakastettiin. Ja etenkin Leilan poismenon jälkeen ei ole enää epäselvää, että hänen ystävänsä ovat valmiita tekemään mitä vain hänen vuoksensa.
Suosittelen ehdottomasti kirjaa kaikille, se on avartava ja tärkeä kirja, joka on ilmestyisvuonnaan saanut mm. Booker -palkintoehdokkuuden. Pidin kovasti kirjasta, mutta se oli tosiaan melko runsas, jopa paikoittain liiankin. Toisaalta kohdalleni on myös osunut useampi kirja lähiaikoina, joissa sukelletaan eri kulttuurien maailmaan ja kohtalot ovat olleet aika kurjia. Ehkä siis aihepiirin tiimoilla oli kohdallani vähän väsymystä ja jonakin muuna hetkenä kokemus olisi ollut huikeampi.
★★★ ½
Muualla: Lumiomena, Kirjarouvan elämää