tiistai 28. tammikuuta 2020

Domenico Starnone: Kepponen

Domenico Starnone: Kepponen
Kustantaja: Wsoy, 2019
Alkuteos: Scherzetto, 2016
Suomentanut: Leena Taavitsainen-Petäjä
Sivuja: 238

Oli vähällä että tämä ihastuttava pieni kirja olisi mennyt minulta tyystin ohi. Minulle tuli eräänä päivänä mieleeni kirjailijan aikaisempi suomennos, Solmut, josta pidin oikein kovasti. Aloin miettiä, että onko kirjailijalta tullut muita suomennoksia ja kappas, oli. Vieläpä viime vuonna! 

Kepponen on yhtä hyvä kuin Solmutkin, joten onneksi löysin sen. Se kertoo ikääntyneestä leskeksi jääneestä taiteilijamiehestä, joka puoliksi tahtomattaan pestautuu hoitamaan nelivuotiasta tyttärenpoikaansa muutaman päivän ajaksi. Tämä muutama päivä on täynnä yllätyksiä: niin kertojasta itsestään, tuosta pienestä pojasta, ja oikeastaan koko elämästä ja se jäänee päähenkilölle käänteentekeväksi ajankohdaksi. 

Kovin paljoa en halua paljastaa juonesta, vaikka ei tämä suoranainen juonivetoinen kirja ole. Tärkeintä tässä kirjassa on syvälliset kysymykset, itseensä meneminen ja itsensä tunteminen sekä tietysti sukupolvien kohtaaminen. Kieli on oivaltavaa ja kaunista ja päähenkilö on luotu kertakaikkiaan kiinnostavaksi ja monisyiseksi, sekä niin kovin ymmärrettäväksi ja inhimilliseksi. 

Toivottavasti Starnonelta saadaan vielä lisää luettavaa!


★★★★ ½

3 kommenttia: