Kustantaja: WSOY, 2012
Alkuteos: The Sense of an Ending, 2011
Suomentanut: Kersti Juva
Kansi: Susanne Dean
Sivuja: 157
”Dekkari muistista ja moraalista”. ”Pieni mestariteos”. ”Hypnoottinen”. Näillä sanoilla takakannessa kuvaillaan Kuin jokin päättyisi -kirjaa. Eihän siihen voi olla tarttumatta!
Ja hyvin tyytyväinen olenkin, että tartuin. Tämä erikoinen, omalaatuinen ja jännittävä kirja on todellakin kuin pieni mestariteos. Se kertoo Tony Websterin tarinan. Miehen, joka on jo eläkkeellä ja joka saa eräänä päivänä tiedon hänelle annetusta hyvin oudosta perinnöstä. Perintö itsessään ei ole kummoinen, pieni määrä rahaa ja päiväkirja. Miksi ne on hänelle annettu? Tätä asiaa pohtiessaan Tony palaa lapsuuden ja nuoruuden muistoihin. Hetkiin, jotka ovat tehneet hänestä sen, mitä hän on nyt.
Jo ensimmäiset sivut saivat minut haltioituneeseen euforian tilaan. Teksti on osuvaa, tarkkaa ja älykästä. Ja samaan aikaan se on ihailtavan onnistuneen humorististakin. Pienet hauskat sattumukset ja oivallukset nostattivat, huolimatta lyhyestä sivumäärästä, monia kertoja hymyn huulille. Toisaalta se sai eläytymään päähenkilön tuskaan ja häpeään, kun hän jälkeenpäin ajattelee sanojaan ja tekojaan. Vaikka kirja on hyvinkin erilainen ja erityylinenkin (onhan Kuin jokin päättyisi myös trilleri), tulee minulle väkisinkin mieleen vastikään lukemani Paul Austerin Talvipäiväkirja. Julian Barnes osaa samanlaisella hienovaraisen suoralla, rehellisellä ja suorastaan mestarillisellä tyylillä sukeltaa päähenkilönsä sisimpään. Molemmissa kirjoissa on mies eri elämänsä vaiheissa.
Tarina on varsin mukaansatempaava. Minut valtasi hyvin nopeasti halu saada tietää mahdollisimman pian, mistä on kyse. Kirjaa on huomattavan vaikea jättää kesken juuri tästä syystä, se oli pakko ahmia parilta istumalta. Loppu yllätti minut, se ei ollut sitä mitä odotin. Olin ehkä aivan aavistuksen pettynyt loppuun, enkä oikein osaa sanoa edes miksi. Vaikka se oli kiinnostava, jossain määrin uskottavakin, se sai minussa aikaan oudon olon. Ehkä kyse onkin vaan siitä, että en olisi halunnut sellaista loppuratkaisua. Toisalta hetken asiaa makusteltuani, se tuntuu jo paremmalta, nyt kun ollut hetki aikaa miettiä syitä ja seurauksia.
Kirjan henkilöt ovat valloittavia. Vaikka ärsyynnyin kirjan naispäähenkilöön useita kertoja, hermostuin hänen toimintatapoihinsa, kommunikointityyliinsä ja koko olemukseensa, oli hänkin mielestäni kuitenkin onnistunut hahmo. Ja kirjan kertojaääni, Tony, on aivan hurmaava kaikessa inhimillisyydessään ja sympaattisuudessaan.
Kuin jokin päättyisi oli siis minulle lähes täydellinen lukukokemus. Se on vaikuttava ja jää kutkuttelemaan mieleen, varmasti vielä hyvinkin pitkäksi aikaa. Aivan ehdoitta suosittelen lukemaan tämän! Itse aion seuraavalla kirjastoreissulla haalia lisää Barnesin kirjoja, niitä kun on näemmä neljä suomennettu aiemmin. Miksi en ole ennen kuullut tästä kirjailijasta?
★★★★★ -
Myös ainakin seuraavissa blogeissa on luettu tämä: