sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Linda Olsson: Kaikki hyvä sinussa

Linda Olsson: Kaikki hyvä sinussa
Kustantaja: Gummerus, 2012
Alkuteos: The Kindness of Your Nature, 2011
Suomentanut: Anuirmeli Sallamo-Lavi
Sivuja: 322

Kaikki hyvä sinussa on kertomus keski-ikäisestä naislääkäristä, Marionista, joka asuu erakkona kaukana sivistyksestä. Hänen pieni ja vaatimaton majansa on kauniin meren rannalla. Ystäviä ei oikeastaan ole, ainoat sosiaaliset kontaktit kissan lisäksi ovat lähimmäiseen naapuriin, Georgeen, sekä pikkupoikaan, Ikaan.

Ika asuu myös melko lähellä. Hän on kurjista oloista tuleva outo ja laiha poika, joka ei juuri puhu, jolla on keskisormet ja nimettömät kasvaneet yhteen ja joka tulee joka torstai Marionin luokse mustelmaisena ja surullisena. Marion opettaa pojalle pianonsoittoa ja antaa tälle ruokaa. Heidän välillään on vahva side. Eräänä päivänä Ika löytyy melkein hukkuneena rannalta, onko poika yrittänyt itsemurhaa? Marion päättää ottaa Ikan luokseen asumaan ja aloittaa taiston sosiaaliviranomaisten kanssa hänen huoltajuudestaan.

Toisena tarinana kirjassa kulkee Marionin, siihen aikaan Mariannen, muistot alkaen lapsuudesta ja päättyen aikuisikään. Ikan kohtalo herättää vahvoja tunteita Marionissa ja nostattaa pinnalle hänen omat traagiset lapsuuskokemuksensa. Ajat, jolloin hänet on laiminlyöty.

Kirjan teksti on viipyilevän seesteistä, joka huokuu rauhallisuutta. Uskonkin tämän olevan oiva kirja sellaisille, jotka haluavat nauttia kirjasta pitkään ja lukea hitaasti maistellen ja eläytyen. Vaikka itsekin nautin runollisesen kauniista tekstistä, en ehkä ole juuri tämän kirjan vaatimaa lukijatyyppiä. Olisin kaivannut tekstiin lisää oivalluksia, tarkkanäköisempää pohdintaa ja persoonallisuutta.

Tarina antaa lukijalle sitä mitä olettaa lukijan haluavankin, traagisten tapahtumien etenemisen kohti ratkeamista ja onnellista loppua. Mielestäni tarina olisi saanut olla rosoisempikin, samoin kuin päähenkilökin. Nyt kaikki oli hieman liian ennalta-arvattavaa, jopa kliseistä.

Puutteistaan huolimatta pidin kirjasta ja sen viehättävästä miljööstä. Kirja oli positiivinen lukukokemus, mielestäni parempi kuin kirjailijalta aikaisemmin lukemani Laulaisin sinulle lempeitä lauluja. Ja vaikka en itse täydellisesti vakuuttunutkaan, tämän tyyppiselle vaikeissa teemoissa liikkuvalle kasvukertomukselle on varmasti kysyntää ja ihailijansa. 

★★★ 

Lue myös Sannan ja Elma Ilonan blogiarviot.


Osallistun kirjalla Kirjallisuuden äidit -lukuhaasteeseen kategoriaan Ei-biologinen äitiys. Sopisihan tämä tietysti myös kategorioihin Äitejä ja tyttäriä tai Äidin kipeät ratkaisut ja suru.

3 kommenttia:

  1. Minäkin olisin halunnut yllättyä enemmän, varsinkin Ika-tarina eteni turhan siististi kohti ennalatanähtyä ratkaisua. Miljöö kirjassa on tosiaan ihana.

    VastaaPoista
  2. Aika samoilla linjoilla olin minäkin. Hieman kliseinen ja ennalta-arvattava tarina, mutta miljöö oli ihana :).

    VastaaPoista
  3. Kiitos kirjaesittelystä!
    tervetuloa lukemaan:
    kokemuksellinentunne.blogspot.com

    VastaaPoista