maanantai 13. helmikuuta 2012

Emma Donoghue: Huone

Emma Donoghue: Huone
Kustantaja: Tammi, 2012
Alkuteos: Room, 2010
Suomentanut: Sari Karhulahti
Sivuja: 325

Kirjan kertoja on viisivuotias poika, Jack. Hän asuu eräässä huoneessa äitinsä kanssa. Itseasiassa  muuan mies, jota Jack ja hänen äitinsä kutsuvat Vanhaksi Kehnoksi, on teljennyt heidät huoneeseen. Todellisuudessa huone on puutarhavaja, jonka kattoon on laitettu äänenpitävä ikkuna, seinät eristetty ja laitettu lyijylevykerros joka, tukahduttaa äänet. Vajan ovi on turvaovi koodilukolla ja  lattiapalkkien alle on laitettu aitaverkkoa, joten vajasta ei voi kaivautua ulos.

Vanha Kehno pitää vankejaan hengissä tuomalla ruokaa ja kerran viikossa sunnuntaituomisia. Hän käy ainoastaan öisin. Jackilla ja äidillä on tiukka kuri. Mikäli he tekevät jotain kiellettyä, saattaa Vanha Kehno esimerkiksi kytkeä heiltä sähköt pois.

Aluksi äiti yritti vielä kamppailla Vanhaa kehnoa vastaan. Hän lähetteli roskien mukana viestejä tai vilkutteli valoja lähettääkseen ulkopuolisille hätäviestiä. Kerran hän yritti jopa kolkata Vanhan Kehnon wc-pytyn kannella. Sittemmin äiti alistui ja hyväksyi kohtalonsa.

Jack ja hänen äitinsä yrittävät saada ajan kulumaan monin erilaisin keinoin. He rakentavat  labyrinttiä wc-paperirullien hylsyistä, pitävät pienimuotoisia liikuntatunteja, katsovat televisiota ja leikkivät. Äiti napsii tabletteja ja imettää Jackia. Jackille äiti on uskotellut, että maailma on tässä, televisiossa tapahtuva ei ole todellista tai se tapahtuu ulkoavaruudessa.

Huonetta lukiessani olin alussa hyvinkin innostunut. Oli kiinnostava lukea, kun tarinaa kerrottiin pienen lapsen näkökulmasta ja pienen lapsen kielellä. Juoni tuntui jännittävältä ja piti otteessaan. Vastaavanlaisesta en ole ennen lukenutkaan mitään!

Loppua kohden intoni hiipui kuitenkin. Minua alkoi vaivata epäuskottavuus sekä epäjohdonmukaisuus, erityisesti Jackin sanoissa, teoissa ja ajatuksissa. Lopussa kirja oli jopa paikoittain tylsä, ja toistoa oli liikaa. Jatkuva Jackin ihmettely alkoi välillä puuduttaa. Kirja kaipaisi jonkun piristysruiskeen myös loppupuolelle, jotain mikä pitäisi lukijan kiinnostusta yllä. Kaikenkaikkiaan Huone on ihan kelpo kirja. Ei lukuvuoden, eikä varmasti lukukuukaudenkaan parhaimpia, mutta lukemisen arvoinen kuitenkin.

★★★ ½

Kirjaa ovat lukeneet mm. Karoliina, Peikkoneito, Vauhko, Sanna ja Rachelle

3 kommenttia:

  1. Minäkin luin tämän nyt tammikuussa ja olen kanssasi ihan samaa mieltä. Hyvä lukuromaani, ehdottomasti, mutta ei sen enempää. Jackin näkökulman ansiosta kirja nousee hieman tavanomaista lukuromaania korkeammalle.

    VastaaPoista
  2. Minustakin tämä on hyvä lukuromaani, mutta ei mikään "erityinen" kirjana. Pidin siitä, että se oli jackin näkökulmasta kirjoitettu, mutta loppua kohden kirjasta tuli tosiaan vähän tylsä. Mieleenpainuva kuitenkin, juuri tuon Jackin vuoksi.

    VastaaPoista